Opettajilta

"Itse ollessani luokanope 90-luvulla sain KAIKKI pojat(kin) kirjoittamaan, kun se tehtiin niin, että joka aamu kirjoitettiin noin puoli tuntia. Sai kirjoittaa siitä, mistä oli kirjoitettavaa, yleensä eilisen tapahtumista. Sitten jokainen juttu luettiin ryhmässä. Ryhmä valitsi mielenkiintoisimman (aika eri perusteilla joskus kuin ope...).
Ryhmien parhaat jutut luettiin koko luokalle. Joka päivä.
Kaikki kirjoittivat mielellään, käsiala parani, koska palaute lukukelvottomasta oli armoton. Ääneen luettu hyvä juttu, jossa on kielioppi virheitä - no, muille tuli aito tilaus "opeta". Nyt on mahdollisuus tehdä tuo merkityksellinen kirjoittaminen tämän avulla paljon isommalle yleisölle" - Mikko Jordman

1 kommentti:

  1. TerhiSusanna23. maaliskuuta 2013 klo 9.09

    No niin, pääsee muistelemaan ihania juttuja! Minulla on luokanopena ollut tapa lukea oppilaiden tarinoita ääneen luokassa (anonyymisti tietenkin, on paljon hauskempaa arvailla "Kenen toi oli?"). Oppilaat kuuntelivat tarkkaan ja kertoivat aina omasta mielestään kunkin tarinan huippukohdan, oli se sitten jännä, hauska, pelottava tai muuten taiten rakennettu. Merkkasin huiput tekstiin, muuten ei punakynä viuhunutkaan.

    Huippukohtien etsiminen toi nopeasti uutta intoa ja tavoitteellisuutta tarinan kirjoittamiseen ja juonen kehittelyyn. Alkoipa joku jopa lukea enemmän -kato kun kirjoista voi saada hyviä juonivinkkejä...

    VastaaPoista

Tilaa: Kommentit (Atom)